Taustapaketti Myyrmäen kehityksestä sekä kehittämistoimenpiteistä
Myyrmäen ympärillä on käyty viime aikoina julkista keskustelua niin perinteisen median kuin sosiaalisen median palstoilla. Pääsin myös itse kommentoimaan Vantaan Sanomien Tiina Örnin näkökulma-kirjoitukseen Myyrmäki oli hyvämaineinen ja houkutteleva lähiö — Mitä sitten tapahtui? Keskusteluissa on pyörinyt myös Vantaan Sanomien selvitys verotettavista tuloista postinumeroalueittain sekä HYPO pankin listaus asuinalueiden luottoluokituksesta. Jälkimmäisen kohdalla jää helposti huomioimatta että Myyrmäen luokitus BBB on kuitenkin 4. paras 12 portaisella asteikolla. Postinumeropohjaisen vertailun haaste on se, että postinumeroalueet koostuvat eri tyyppisistä alueista, Myyrmäki (01600) on pelkkää kerrostaloaluetta kun vaikkapa Myyrmäen edelle kiilanneisiin Martinlaakson (01620) ja Länsimäen (01280) postinumeroalueisiin kuuluvat myös Kivimäen ja Rajakylän pientaloalueet.
Sosiaalisessa mediassa on käyty jo pitkään kiivasta keskustelua. Kritiikkiä on saanut mm. tärkeinä pidettyjen palveluiden siirtyminen pois alueelta, rakennusten välisten ja kaupunginosaa ympäröivien viheralueiden väheneminen ja pirstaloituminen, liian korkea ja tiivis rakentaminen, turvattomuuden lisääntyminen, maahanmuuttajien määrän kasvu, parkkipaikkojen määrän väheneminen. Kiivaimpien kommentaattorien mukaan Myyrmäki on muuttunut slummiksi ja ghetoksi samalla kun kaupungin kehittäminen on kommenttien mukaan suuntautunut Itä-Vantaalle. Moni on havahtunut siihen, että viime aikoina länsivantaalaisia on ollut näkyvillä paikoilla kaupungin johdossa entistä vähemmän. Toisaalta vastaavaa keskustelua löytyy lähes kaikkien kaupunginosien keskustelupalstoilta.
Keväällä 2023 julkistettiin professori Mari Vaattovaaran ja kumppanien laaja tutkimus Re:Urbia Lähiöiden segregaatiohaaste ja tulevaisuus, joka käsitteli pitkälti samoja haasteita, joita myös Myyrmäki on kohdannut. Tutkimuksen oheistuloksena esiteltiin huomio, jonka mukaan taloudellisen asemansa puolesta huono-osaiset, työttömät tai peruskoulutuksen varaan jääneet ovat muita tyytymättömämpiä kaikkeen kysyttyyn. Tutkijoiden mukaan tuloksessa oli huomionarvoista sen poikkeaminen professori Erik Allardtin lähiöiden syntyaikaan 1976 tekemän ison suomalaisen hyvinvointitutkimuksen tuloksista, joiden mukaan elintason ja koetun hyvinvoinnin välillä ei ollut juurikaan yhteyttä. Liki viiden vuosikymmen takaisesta hyvinvointitutkimuksesta tehtiin 2017 professori Juho Saaren johtamassa projektissa seurantatutkimus, jossa havaittiin pieniä muutoksia. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että pienituloisuuden osuuden kasvaessa, kasvaisi tyytymättömyys suhteellista osuutta enemmän mikä selittynee ainakin sillä, että pienituloisten elämänpiiri rajoittuu useammin yksinomaan kotikaupunginosaan. Paremmin toimeentulevien kohdalla elämänpiiri ja ystäväpiiri levittäytyy laajemmalle, jolloin oman alueen epäkohdat saavat pienemmän painoarvon. Hieman yksinkertaistaen edellä olevan perusteella voisi odottaa, että pienituloisuuden osuuden kasvun myötä kasvaa myös asukkaiden aluetta kohtaan kokema tyytymättömyys kasvaisi.
Miten Myyrmäki on muuttunut tilastojen valossa?
Asuntojakauma
Johanna Lilius ja Jukka Hirvonen julkaisivat 2021 The changing position of housing estate neighbourhoods in the Helsinki metropolitan area artikkelin, jossa vertailivat Myyrmäkeä ja Myllypuroa. Heidän huomioitaan oli sekä pienituloisuuden, että vieraskielisten osuuden voimakas kasvu Myyrmäessä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myllypurossa taas pienituloisuuden kasvu on saatu pysäytettyä. Yksi selittävä tekijä on Liliuksen ja Hirvosen mukaan asuntotuotannossa. Myllupuroon on rakennettu leimallisesti isompia perheasuntoja, kun Myyrmäkeen on rakennettu leimallisesti yksiöitä ja pieniä kasioita.
Pienituloisuus
Timo Kauppisen ja Susanna Mukkilan THL:lle kirjoittamaan työpaperiin (38/2022) sisältyvä kartta osoittaa miten pienituloisuuden kasvu Myyrmäessä poikkeaa muista kaupunginosista Vantaalla. Myyrmäki ei suinkaan ole ainoa alue, jossa pienituloisuus on kasvanut, näin on tapahtunut likimain kaikissa lähiöissä. Myyrmäki on kuitenkin ainoa alue, jossa pienituloisten osuus on 1997 ollut alle kaupungin keskitason ja jossa se on sittemmin kasvanut merkittävästi. Havainto näyttää todeksi väittämän, jonka mukaan Myyrmäki on muuttunut parissa vuosikymmenessä hyvätuloisesta alueesta myönteisen erityiskohtelun ohjelman kohdealueeksi.
Sama kehitys on nähtävissä kahdesta seuraavasta kaaviosta, jossa on kuvattu alimpaan ja ylimpään kvintiiliin (viidennes) kuuluvien kotitalouksien osuuden kehitystä Myyrmäen lisäksi Vantaan muissa keskuksissa, sekä parilla verrokkialueella Espoossa ja Helsingissä. Alimpaan kvintiiliin kuuluvien osalta muutos + 10% on Hakunilan jälkeen voimakkainta Vantaalla.
Vastaavasti ylimpään kvintiiliin kuuluvien osuuden pieneneminen on Vantaalla ollut suurinta Martinlaaksossa (- 8%-yksikköä) ja Myyrmäessä (-7 %-yksikköä), jotka ennen edustivat Vantaan vauraimpia kerrostaloalueita. Huomionarvoista molemmissa taulukoissa on se kuinka kehitys Myllypurossa on kulkenut päinvastaiseen suuntaan, pienituloisten osuus (- 2 %-yksikköä) ja suurituloisten osuus (+ 1 %-yksikkö). Muutos on mahdollinen, vaikka toki Myllypuro ei ole aivan yhtä kerrostalovaltainen alue kuin Myyrmäki.
Seuraavassa taulukosta käy ilmi, että pienituloisia löytyy eniten yksin asuvien joukosta.
Työpaikat
Mikä sitten selittää Myyrmäen kehitystä? Yksi keskeinen syy löytyy alla olevasta työpaikkojen määrän kehitystä kuvaavasta taulukosta. Kun Myyrmäessä oli vielä 2001 yhteensä 6 054 työpaikkaa, on määrä pudonnut vuoteen 2020 mennessä 4 231 työpaikkaan. Vielä huolestuttavampi kehitys paljastuu kun tarkastellaan yksityisen sektorin työpaikkoja, jotka ovat pudonneet alle puoleen 4 698 työpaikasta 2 111 työpaikkaan. Samaan aikaan julkiset työpaikat ovat kasvaneet yli 50 % lähinnä sosiaali- ja terveysalan ja opetusalan työpaikkojen myötä.
Yksityisten työpaikkojen väheneminen on kohdistunut erityisesti asiantuntijatyöpaikkoihin, erityisesti insinöörialan työpaikkoihin. Myyrmäestä löytyi vielä vuosituhannen vaihteessa Projekti-Insinöörit Oy:n (nyk. Sweco Finalnd Oy) ja NCC:n (ex. Rakennusliike A. Puolimatka Oy) pääkonttorit sekä Imatran Voima Oy:n (nyk Fortum Oy) iso toimitalo. Yritysten palveluksessa oli runsaasti nuoria akateemisen koulutuksen saaneita henkilöitä, joista moni oli asettunut perheineen asumaan Myyrmäkeen. Uran edetessä ja perheen kasvettua uutta asuntoa haettiin monesti pientaloalueilta, mutta niin kauan kun yritykset pysyivät Myyrmäessä alueelle asettui yhä uusia asiantuntijatehtäviin palkattuja nuoria perheineen.
Työpaikkojen katoaminen ja niiden mukana koulutetun ja parempituloisen väestön osuuden laskulla on myös välillisiä vaikutuksia. Perinteinen työpaikkojen merkityksestä kertova kehityskulku koskee lounasravintoloita. Kun alueella on runsaasti työpaikkoja, myös lounasravintolat menestyvät. Lounasravintoloiden menestyksen myötä alueelta löytyy enemmän iltaisin avoinna olevia á la Carte -ravintoloita, joiden monipuolinen tarjonta kasvattaa mm. Suomen Ympäristökeskuksen laatiman asukasbarometrin (2023) mukaan alueen houkuttelevuutta niiden keskuudessa, jotka etsivät omalla rahalla ostettavaa asuntoa perheelleen. Vastaava yhteys löytyy myös kahviloiden ja gallerioiden kohdalla. Etätöiden yleistyminen on lisännyt lähiöissä työskentelevien määrää, mutta kotona etätöitä tekevät eivät välttämättä lähde ulos lounaalle.
Vaikka kirjakauppojen määrän vähenemisen taustalta löytyy mm. verkkokirjakaupat ja äänikirjat, kirjakauppojen vähenemisestäkin voi löytyä yhteys koulutetun väestön osuuden laskuun. Vantaalla ainoat kirjakaupat löytyvät Dixin Suomelaisen kirjakaupan lakkauttamisen jälkeen Aviapoliksesta. Espoossa kirjakauppoja löytyy Tapiolasta peräti sekä Suomalinen että Akateeminen kirjakauppa, Leppävaarasta, Matinkylästä ja Espoonlahdesta. Espoon viidestä keskuksesta pienituloisin Espoon keskus on ainoa, joka on menettänyt kirjakaupan.
Vieraskielinen väestö
Johanna Liliuksen ja Jukka Hirvosen artikkelissa mainittiin yhtenä pienituloisten talouksien osuutta kasvattaneena tekijänä vieraskielisten osuuden voimakkaan kasvun erityisesti 2010-luvulla. Vieraskielisten osuuden kasvu käy ilmi alla olevasta taulukosta.
Maahanmuuttajien merkitys pienituloisten määrän kasvussa saattaa kuitenkin helposti ylikorostua. Edellä mainitussa Timo Kauppisen ja Susanna Mukkilan THL:lle laatimasta työpaperissa selvitettiin myös suomalaissyntyisten ja ei-länsimaisten maahanmuuttajien pienituloisuuden kehitystä pienituloisten osuutta nopeiten kasvattaneilla alueilla. Kun suomalaissyntyisten 25–59 vuotiaiden pienituloisuus oli yleistynyt kaikilla tutkimusalueilla keskimäärin 8 %-yksiköllä, oli ei länsimaisten maahanmuuttajien keskuudessa pienituloisten osuus vähentynyt suurimmalla osalla alueista keskimäärin 7 %-yksiköllä. Toki absoluuttisesti mitattuna pienituloisten maahanmuuttajien määrä oli kasvanut, koska maahanmuuttajien määrä kokonaisuudessaan oli kasvanut voimakkaasti. Tulos kertoo kuinka ei-länsimaisten maahanmuuttajien keskuudessa on runsaasti koulutettua väestöä, joka lopulta työllistyy kotoutumisen jälkeen, kun pienituloisen kantaväestön joukossa on ehkä enemmän ylisukupolvista huono-osaisuutta. Vaikka maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyy tunnistettuja ongelmia, lähiöistä löytyvää pienituloisuuden kasvua ei voida selittää yksinomaan maahanmuuttajien määrän kasvulla.
Ikärakenne
Yksi keskimääräisten verotettavien tulojen kehitykseen vaikuttava tekijä on ollut väestön ikärakenteen kehitys Myyrmäessä. Kun eläkeiän saavuttaneiden määrä vaihteli vielä 1980 ja 90-luvuilla 5 % -10 % välillä, tällä hetkellä noin joka neljäs myrtsiläinen on seniorikansalainen.
Senioriväestön lisääntyminen ei näyttäisi selittävän pienituloisten määrän kasvua, vaikka eläkeläisten määrän kasvu laskeekin keskimääräisiä verotettavia tuloja.
Verotulomenetykset ovat merkittäviä
Keskimääräisten verotettavien tulojen määrä ei ole pysynyt Myyrmäessä viimeisen kahden vuosikymmenen aikana muun kaupungin tahdissa. Vuonna 2001 myyrmäkeläisten keskimääräiset verotettavat tulot olivat vuodessa 21 632 euroa, eli 98 % koko kaupungin keskimääräisistä verotettavista tuloista 22 035 eurosta. Vuonna 2021 verotettavat tulot olivat Myyrmäessä keskimäärin 29 329 euroa, mikä oli enää 86 % koko kaupungin keskimääräisistä verotettavista tuloista 34 122 euroa. Ero Vantaan keskimääräisiin tuloihin oli kasvanut kahdessa vuosikymmenessä 403 eurosta 4 793 euroon. Mikäli suhde koko kaupungin keskimääräisiin tuloihin olisi säilynyt samana, kaupunki saisi Myyrmäestä vuodessa verotuloja keskimäärin 4,2 miljoonaa euroa enemmän.
Myyrmäki ja Martinlaakso muodostaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Mikäli näiden kahden kaupunginosan verotulomenetyksiä tarkastellaan kokonaisuutena, päästään jo 6,4 miljoonan euron vuosittaiseen menetykseen. Mikäli Myyrmäen ja Martinlaakson sosio-ekonominen vajoaminen jatkuu, verotulomenetykset kasvavat entisestään. Hakunilan tulotasolla menetys olisi jo pyöreästi 13,7 miljoonaa euroa vuodessa. Täysin tarkkaa arviota verotulokertymistä ei Helsingin seudun aluesarjat palvelusta löytyvän avoimen datan perusteella pysty muodostamaan, mutta suuruusluokka käy tässä ilmi.
Kaupungin kehittämistoimenpiteet
Myönteisen erityiskohtelun ohjelma
Myyrmäki on otettu mukaan tuoreimmalle ohjelmakaudelle 2023–2025 Myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan, joka kulkee Sosiaalisesti kestävän Vantaan nimellä. Ohjelma pitää sisällään monia hyviä ja peräti erinomaisa toimenpiteitä yksilötason huono-osaisuuden taittamiseen. Monet toimenpiteistä on kohdistettu aivan erityisesti nuoriin, mikä on erinomaista. Ohjelmaan voi tutustua oheisessa linkissä, joten en lähde nyt yksilöimään toimenpiteitä muutenkin pitkäksi muodostuvassa tekstissä.
Huono-osaisuus on tutkimuksessa jaettu usein yksilötason huono-osaisuuteen ja alueelliseen huono-osaisuuteen. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy näyttöä siitä, että yksilötason huono-osaisuutta korjaavat ohjelmat eivät vaikuta samassa suhteessa alueelliseen huono-osaisuuteen. Sosioekonomisen aseman kohentumisen myötä perheet pyrkivät muuttamaan paremmille alueille, jolloin heidän tilalle alkuperäiselle asuinalueelle tulee taustaltaan lähtijöitä heikommassa asemassa olevia. Alueellista huono-osaisuutta ei voida siten torjua pelkästään yksilöihin kohdistuvilla toimenpiteillä, vaan tarvitaan koko alueeseen vaikuttavia rakenteellisia toimenpiteitä. Vantaan ratikkaa on pidetty Hakunilassa ja Länsimäessä tämän kaltaisena rakenteellisena toimenpiteenä, samoin kuin omistusasemisen lisäämistä vuokratalovaltaisilla alueilla. Tosin ainakin viime vuosina omistusasumisen lisäämistä on jarruttaminen asunto-osakeyhtiömuotoisen tuotannon ohjautuminen asuntosijoittajille.
Yhtenä rakenteellisena toimenpiteenä ohjelmassa on mainittu kaupunkikeskustoihin laadittavat kehittämissuunnitelmat. Niitä on työstetty kuitenkin virkamiesvetoisesti ilman vuorovaikutusta alueen toimijoiden kanssa, joten esimerkiksi Myyrmäen kehittämissuunnitelmaan minun on mahdotonta ottaa kantaa. Sosiaalisesti kestävä Vantaa ohjelman heikkona kohtana voi pitää epätasapainoa yksilöön kohdistuvien toimenpiteiden ja alueellisen huono-osaisuuden torjuntaan kohdistuvien toimenpiteiden välillä.
Mitä muita kehittämishankkeita Myyrmäkeen kohdistuu
Ainakin osa Myyrmäen haasteista on tiedostettu, sillä Sosiaalisesti kestävä Vantaa ohjelman lisäksi muun muassa työpaikkojen määrän vähenemiseen on yritetty löytää ratkaisuja erilaisten selvitysten ja suunnitelmien kautta.
Vuonna 2019 hyväksyttiin asemakaavoitusta ohjaava kaavarunko 2019, jonka tavoitteena oli tiivistää Myyrmäen aluetta ja lisätä asuntotarjontaa alueella. Kaavarungon pohjana oli visio Länsi-Vantaan ratakaupungista. Myyrmäessä voisi kaavarungossa esitettyjen laskelmien pohjalta olla vuonna 2040 noin 24 000–27 000 asukasta kun kaupunkirakenteen täydentymisen kautta saataisiin 8 000– 11 000 uutta asukasta. Kaavarunko lisäisi korkean rakentamisen osuutta, mikä sinällänsä noudattaa jo vuoden 1968 ensimmäisessä kaavarungossa omaksuttua periaatetta. Kaavarunko myös korvaisi toimitilarakentamista asuntorakentamisella, minkä vuoksi kaupunginhallitus edellytti tuotavaksi suunnitelma siitä, miten työpaikkojen määrää olisi mahdollista lisätä alueella. Tämä seurauksena käynnistettiin Vireät keskustat Myyrmäki ja Tikkurila konsulttityö sekä Myyr York Business avenue kaavatyö.
Vaikka kaavarungon hyväksymisestä on vasta vajaat viisi vuotta, maailma on monilta osin muuttunut niin, että kaavarungon päivittämistä voi pitää perusteltuna. Ukrainan sota ja sitä seurannut taantuma on hyydyttänyt asuntokaupan ja sen mukana myös asuntosijoittamisen. Toisin kuin kaavarungon hyväksymisen aikaan, kysyntä ei enää kohdistu voimallisesti asuntosijoittajille myytäviin yksiöihin vaan pikemminkin perheasuntoihin.
Vireät keskustat Myyrmäki ja Tikkurila
Selvitys lähti liikkelle kaupunginhallituksen kaavarunkoa koskevasta päätöksestä 29.4.2019, jossa edellytettiin että kaupunginhallitukselle laaditaan tiedoksi suunnitelma siitä, kuinka kaavarunkoalueella lisätään työpaikkojen määrää. Tuloksia esiteltiin kaupunginhallitukselle 15.6.2020. Konsulttityön avainkysymykset olivat (1) miten Myyrmäen ja Tikkurilan keskustoissa voidaan lisätä työpaikkojen määrää? sekä (2) miten Myyrmäen ja Tikkurilan keskustoissa voidaan elävöittää ja lisätä toiminnallista monipuolisuutta alueilla?
Konsulttityössä nostettiin Myyrmäen tulevaisuudenkuviksi oppilaitosyhteistyöstä ja hyvästä saavutettavuudesta hyötyvät startup- ja cleantech yritykset, vastuulliseen ruuantuotantoon erikoistunut Metropolia ammattikorkakoulun Urbanfarm-konsepti, kaupunginosan kansainvälistyminen sekä matalan kynnyksen kulttuuripalvelut. Toimenpide-ehdotuksiin sisältyi muun muassa Metropoliaan ja sen ympäristöön muodostettava start up keskittymä, erityinen businesskäytävä, jonka yhteyteen koottaisiin liiketilat, taidemuso Artsin kehittäminen ja laajentaminen sekä kulttuurialan toimijoiden ja start uppien toimintamahdollisuuksien turvaaminen Myyräncolon yhteydessä.
Gaia Consulting Oy antoi lopuksi Myyrmäelle seuraavan suosituksen
”Myyrmäessä on värikäs kaupunkikulttuuri, johon kannattaa jatkossakin panostaa. Alueen nykyistä selkeämpi brändääminen tukisi yritysten houkuttelua alueelle, mutta edellyttää myös tulevaisuudessa yhä enemmän joustavuutta vaativiin tarpeisiin soveltuvaa liike- ja toimitilatarjontaa. Myyrmäellä on potentiaalia kehittyä kosmopoliittien milleniaalien tukikohdaksi, joka tarjoaisi co-working-tilojen ja kahviloiden lisäksi urbaanin väestönsä vaatimat palvelut, mutta myös luonnonrauhaa ja harrastusmahdollisuuksia. ”
Vantaan innovaatioympäristöanalyysi
Vantaan kaupunki tilasi syksyllä 2019 Resolute HQ:n Jukka Viitaselta Vantaan innovaatioympäristöanalyysin, jonka toimeksiantona oli tehdä perusanalyysi innovaatioympäristön nykytilasta, vertailla Vantaata kahteen kotimaiseen ja ulkomaiseen keskittymään, tunnistaa priorisoituja kehittämiskohteita sekä tehdä ehdotukset jatkotoimenpiteistä. Työn tavoitteena oli tunnistaa Vantaan vahvuudet ja haasteet toimia TKI-intensiivisten yritysten toimintaympäristönä sekä luoda tältä pohjalta visio yhteisesti toteutettavalle kehitystoiminnalle. Yhtenä alueena oli esittää suosituksia innovaatiotoiminnan ja kaupunkirakenteen kehityksen yhteyksistä.
Analyysistä käy ilmi että Vantaalla tunnistetaan kolme kasvukeskusta (Aviapolis, Myyrmäki ja Tikkurila), joiden profiilit jäävät kuitenkin epämääräisiksi. Yksikään keskuksista ei houkuttele yrityskeskittymien syntyyn. Niissä on muun muassa liian harvoja satunnaisen kohtaamisen paikkoja, eikä keskuksista ole muodostunut eläviä. Vantaalta puuttuvat muun muassa start-up talot. Työssä nostettiin esimerkkeinä esille Myyrmäki-liikkeen toimesta perustetut Coworking Myyr York tila sekä Myyräncolon kulttuuriyrittäjyyskeskus.
Analyysissä suositellaan muun muassa elinkeino-ohjelman rinnalle elinkeinostrategiaa sekä strategisten kasvuteemojen valintaa, kokeilutoiminnan ammattimaista organisointia, oppilaitosyhteistyön kehittämistä osana yhteistä visiota, Vantaan kasvutarinaa.
Jukka Viitanen esittää Vantaalle neljää kasvukeskittymää, joista jokaiselle valitaan tunnistettava pääteema ja imago. Myyrmäessä tämä olisi Urban Tech (kaupunkikehitys) ja Urban Food (ruoka). Myyrmäen keskittymä rakentuisi osittain limittäin Vantaankosken kanssa, jonne muodostuisi HiTech Laakso (huipputeknologian valmistusverkosto).
Innovaatiokaava eli Myba
Vireät keskustat Myyrmäki ja Tikkurila selvityksestä lähti liikkeelle Innovaatiokaavan, eli Myyr York Business avenuen laatiminen. Työn tavoitteena on koota erityisesti Metropolia Ammattikorkeakoulun umpärille rakentuvan Rajatorpantietä ja Jönsaksentie seuraavan reitin varrelle uutta liiketoimintaa.
Innovaatiokaava on esitelty kaupunginhallitukselle 15.6.2020 annetussa selvityksessä.
Myyrmäen markkinointiryhmä
Myyrmäessä toimi vuosina 2018–2019 hetken aikaa erityinen markkinointiryhmä, jossa oli edustettuna kaupungin lisäksi suurimmat kiinteistönomistajat, alueella toimivat rakennusliikkeet sekä asukasliike. Ryhmän toimintaperiaatteena oli, että ryhmään kuuluvat rakennusliikkeet ja kiinteistöyhtiöt sijoittivat kukin vuosittain noin 15 000 euroa yhteiseen pottiin, jota käytettiin Myyrmäen markkinointiin.Markkinointiryhmä määritteli keväällä 2019 Owalgroupin vetämässä työpajassa markkinointityön tavoitteita, kohderyhmiä, teemoja, pääviestejä sekä keskeisiä toimenpiteitä.
Markkinointiryhmän toiminta hiipui Covid19 pandemian myötä.
Osallisuuden tilat
Vantaan kaupunki toteutti Diakonia Ammattikorkeakoulun kanssa Myyrmäessä vuosina 2018–2019 Osallisuuden tilat hankkeen jonka tavoitteena oli kehittää Myyrmäkeen avointa osallisuuden tilaa erilaisten aktiviteettien ja kokeilujen avulla.
Myyr York Park
Kesällä 2022 ja 2023 toteutettu Myyr York Park oli kaupungin tilaama urbaani puisto, joka pyrki yhdistämään kertaalleen kesällä 2021 järjestetyn Kesälavan sekä kaupungin kokeman tarpeen tuoda Tikkurilassa toteutettu Suurterassi Myyrmäkeen. Lopputuloksena syntyi urbaani puisto, joka tarjosi kesäisiä aktiviteettejä heille, jotka viettivät kesää kotilähiössään että houkutteli Myyrmäen ulkopuolelta ihmisiä tutustumaan Myyrmäkeen. Myyr York Parkin visuaalisesta suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi kaupungin toimeksiannosta SAV taidekollektiivi (Street Art Vantaa), operoinnista Myyräncolo sekä kesälavan ohjelmasta Vantaan Elävän Musiikin yhdistys VELMU ry. Keikkojen lisäksi puisto tarjosi mm. yhteislaulua, kaupunkiviljelyä, katupelejä sekä pieniä aktiviteettejä lapsille. Ensimmäisenä kesänä 2022 puisto tavoitti noin 22 000 kävijää.
Asukasvetoinen kehittämistyö
Alla olevasta yhteenvedosta puuttuu kaikki se, mitä urheiluseurat ovat tehneet.
Mitä MYYRMÄKI-liike on tehnyt vuosien varrella?
Syyskuussa 2012 perustettu MYYRMÄKI-liike on vetänyt alueella asukaslähtöistä kehittämistyötä kaupunginosan elävyyden, vetovoiman ja viihtyisyyden kasvattamiseksi sekä vuodesta 2017 lähtien myös työpaikkojen ja yritysten määrän lisäämiseksi. Toiminta käynnistyi syksyllä 2012 kahden konkreettisen hankkeen ympärillä, Myyrmäenraitilla Vaskivuorentien alittavan alikulkutunnelin graffitien palauttamisella sekä Myyrmäen aseman peruskorjaamiseen liittyvän asukasvuorovaikutuksen toteuttamisella. Aliulkutunnelissa oli ollut koululaisten 1990-luvulla maalaamat graffitit, jotka poistettiin 2007 raitin perusparannuksen yhteydessä. Tämän jälkeen valkoiseksi maalattuna tunnelinseiniä sotkettiin säännöllisesti. Tunneliin palautettiin graffitit 2013 kun MYYRMÄKI-liike kokosi vanhat graffitaiteilijat sekä Kilterin koulun ja Vaskivuoren lukion opiskelijat toteuttamaan uudet työt. Myyrmäen asema sai myös 2015 uuden ilmeen kun sisä- ja ulkoseiniä koristivat värikkäät muraalit ja asemalta löytyi Mike´s Dinner ja julkinen piano.
MYYRMÄKI-liike käynnisti 2013 Myyr York Street Art City -hankkeen, jonka puitteissa maalattiin Myyrmäen asema, useita seinämuraaleja, liki kaikki alueen alikulkutunnelit sekä lukuisia pienempiä kohteita. Hankkeen kohdealueeseen sisältyvät myös Myyrmäen naapuri kaupunginosat. Yksittäisiä kohteita on tällä hetkellä liki 70. Hankkeen myötä syntyi myös Street Art Vantaa, joka on toteuttanut muraaleja ja katutaidekohteita myös muualla Vantaalla ja kaupungin rajojen ulkopuolella.
MYYRMÄKI-liike toteutti Myyrmäen aseman maalaukset, jonka toteuttajina oli sisätilojen osalta Multicoloured Dreams -ryhmä, ja ulkoseinien osalta Un Kolor Distinto -ryhmä Chilestä, Mr Dheo Porugalista sekä Salla Ikonen Suomesta. Street Art Vantaa jatkoi Louhelan ja Martinlaakson asemien parissa, sekä toteutti yhdessä Vantaan taidemuseo Artsin kanssa laajan Seinähullu Vantaa hankkeen Suomen Kulttuurirahaston tuella.
Myyrmäen montulla oli vuosina 2013–2021 MYYRMÄKI-liikkeen ylläpitämä avoin graffitiseinä, jonne kuka tahansa voi maalata. Spray-maaleja satatoi ostaa Vantaan taidemuseo ARTSIsta ja tyhjät purkit voi palauttaa montun tontilla sijaitsevaan HSY:n ylläpitämään vaarallisten jätteiden konttiin.
Katutaidematkailu
Myyrmäen katutaidekohteet on koottu digitaaliselle kartalle sekä kännykkäsovellukseen, jotka palvelevat sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kiinnostuneille on järjestetty kesäisin katutaidekierroksia Street Art Vantaan, taidemuseo Artsin sekä MYYRMÄKI-liikkeen toimesta.
Katu- ja puistokirppikset
Katukirppikset ovat sosiaalisia tapahtumia joissa yhdistyy kiertotalous, naapureihin tutustuminen sekä mahdollisuus ansaita vanhoja tarpeettomiksi käynneitä tavaroita myymällä. Myyrmäessä järjestetään vuosittain viisi isompaa kirppistapahtumaa, Siivouspäivän yhteiskirppikset Myyrmäenraitilla toukokuun ja elokuun lopulla sekä kolme puistokirppistä kesä-, heinä- ja elokuussa Jokiuomanpuistossa Myyrmäessä.
Lisäksi Myyrmäen aseman edustalla on voinut myydä kirpputoritavaraa joka maanantai, keskiviikko ja lauantai.
Avoimien kirppistapahtumien periaatteisiin kuuluu, että myyntipaikka ei maksa mitään. Jokainen tuo oman pöydän, rekin tai viltin. Myydä saa omassa tai perheen käytössä ollutta vanhaa tavaraa sekä omia käsitöitä.
Why so Myrtsi?
www.whysomyrtsi.fi
Why so Myrtsi? on Myyrmäen oma kaupunginosajuhla, jota on järjestetty vuodesta 1972 Myyrmäki-päivän nimellä. MYYRMÄKI-liikkeen tultua mukaan järjestelyihin 2015 tapahtuma on järjestetty Why so Myrtsi nimisenä. Tapahtumaa koostuu noin 70:stä paikallisten asukkaiden sekä paikallisten yhdistysten ja yrittäjien toteuttamasta tapahtumapisteestä. Musiikkia voi seurata viideltä eri lavalta, minkä lisäksi Paalutorilta on löytynyt Why so hungry? katuruoka-alue. Tapahtumaan on osallistunut vuosittain noin 8 000 asukasta.
Muut kaupunkitapahtumat
Myyrnmäessä on järjestetty vuosien varrella lukuisia pienempiä kaupunkitapahtumia. Myyrmäen montulla järjestetään mm. Vantaa-päivän konsertit, Myrtsi rock sekä lukuisia pienempiä konsertteja. Illallinen Myyrmäenraitilla on asukkaat yhteen kokoava yhteisruokailutapahtuma. Myyrmäen aseman edustalla on esitettu ulkoilmaelokuvia.
Louhela Jam
www.louhelajam.fi
Louhela Jam on vuodesta 1991 yli 30 kertaa järjestetty musiikkitapahtuma, joka nykyisin on Vantaan pitkäikäisin musiikkifestari. Tapahtuman järjestelyistä vastasi alkuvuosina Länsi-Vantaan rockmuusikkot, mutta sittemmin hallinnollisen vastuun tapahtumasta on ottanut vantaan Elävän musiikin yhdistys VELMU ry. Käytännön järjestelyt hoitaa vuosittain noin 50 vapaaehtoista. Tapahtumaan on osallistunut viime vuosina liki 10 000 ihmistä, kesällä 2023 Kääriän myötä noin 20 000 osanottajaa.
Myyrmäen monttu
Myyrmäen monttu oli Myyrmäen vanhan terveysaseman tontilla 2015–2021 toiminut tapahtuma-alue, jossa asukkaat vsaattoivat järjestää konsertteja, ulkoilmateatteria, sirkusta, lastentapahtumia, pieniä liikuntatapahtumia. Periaatteena on että tapahtumien tulee olla kaikille avoimia ja ilmaisia.
Montulta löytyi kolme merikonttia, joista yksi toimii esiintymislavana, toinen pop up kahvilana ja kolmas varastokonttina. Montun varustukseen kuuluu fesatripöytiä, tapahtumatelttoja, äänentoistolaitteet, ulkoilmaelouvakangas sekä erilaisia pelejä.
Myyräncolo
www.myyrancolo.fi
Myyräncolo on vuonna 2018 alun perin Virtataloon ja Imatran Voima Oy:n entiseen keskuslaboratorioon perustettu kulttuuriyrittäjyystalo. Nykyisin Myyräncolo sijaitsee Myyrinpuhoksen kiinteistössä Myyrmäen aseman naapurissa noin 4 000 m2 tiloissa. Myyräncolon vuokralaisina on pyöreästi 80 kulttuurialan yritystä, elinkeinonharjoittajaa sekä ammatinharjoittajaa. Talosta löytyy muun muassa jazzklubi Lobby Myyrmäki, nykytanssiteatteri Mamia Company, radioasema RollFm, lauluyhtye Rajaton, Sublime Music Agency, Revolverstudio, Kaide Tuotanto Oy, Vantaan Elävän musiikin yhdistys VELMU ry, Sabrina ja Saarten tyttäret sekä lukuisten muusikoiden ja kuvataiteilijoiden työtilat. Talossa toimiva rockklubi Skenesali on lisäksi monipuolinen keikkapaikka.
Myyräncoloa ylläpitää Osuuskunta Myyrmäen kulttuuritalo.
Coworking Myyr York
hub.myrtsi.fi
Coworking Myyr York oli Uudenmaan liiton rahoittamassa AIKO hankkeessa vuonna 2017 alun perin IsoMyyrin vanhaan kauppakeskukseen perustettu yhteisöllinen työtila, joka on suunnattu start up yrittäjille, yksinyrittäjille sekä etätyöntekijöille. Vuoden 2022 Coworking tila muutti Myyräncolon yhteyteen. Tila tarjoaa kuukausi- tai kertamaksua vastaan pöytäpaikan, langattoman verkon, tulostus-, kopio- ja skannausmahdollisuuden, äänieristetyn puhelinkopin, neuvottelutilat sekä postiosoitteen.
Lainavälinevarasto
kalusto.myrtsi.fi
MYYRMÄKI-liike ylläpitää Myyräncolon yhteydessä lainavälinevarastoa, josta asukkaat ja paikalliset yhdistykset voivat lainata tapahtumakalustoa kuten äänentoistolaitteita, esiintymislavan, tapahtumatelttoja, voimavirtakaapeleita, työmaakeskuksia jne.
Myyr York Times
www.myyryorktimes.fi
Myyr York Times on paikallislehti, joka tuo aikakauslehtimäisyyttä lähijulkaisuun. Se kertoo alueen ilmiöistä ja taustoittaa paikallisia tapahtumia. Lehti jaetaan joka talouteen Myyrmäessä. Perusjakelun lisäksi lehdellä on laaja noutopisteverkosto Myyrmäen ja Kivistön suuralueilla sekä helsingin puolella Kuninkaantammessa, Malminkartanossa ja Honkasuolla.
Humans of Myyr York
www.humansofmyyryork.fi
https://www.facebook.com/humansofmyyryork/
Humans of Myyr York on MYYRMÄKI-liikkeen ja valokuvaaja Olli Bergin yhteinen hanke, jossa jossa on kuvattu kohta 2 000 paikallista asukasta pienen tarinan kanssa hankkeen Facebook sivustolle. Kuvista ja tarinoista julkaistiin myös kirja 2018
Osallistuminen kaupunginosan kehittämiseen
MYYRMÄKI-liike on osallistunut aktiivisesti alueen kehittämiseen tekemällä yhteistyötä muun muassa kaupunkisuunnittelun sekä Myyrmäessä toimivien rakennusliikkeiden ja kanssa sekä järjestämällä omia alueen kehittämiseen liittyviä asukastilaisuuksia.
Myyrmäkifoorumi
Myyrmäkifoorumi on ollut yhteistyössä kaupungin elinkeinopalveluiden ja kaupunkisuunnittelun kanssa järjestetty. tapahtuma, joka on vuosittain koonnut yhteen alueen yrittäjiä sekä muita toimijoita.
