Myyrmäki - piilevä mahdollisuus
Myyrmäen ympärillä on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Viestien kärki on pääsääntöisesti ollut epäkohtia korostava, mutta Ulvilan entisen kaupunginjohtajan Jukka Moilasen kirjoitus Vantaan Sanomissa 31.1.2024 oli iloinen poikkeus. Kirjoitus nostaa esille Myyrmäen positiiviset puolet, jotka keskustelussa helposti unohtuvat. Erinomaiset liikenneyhteydet, loistavat liikuntamahdollisuudet, monipuolinen kulttuuritarjonta tarjoavat hyvän pohjan mille rakentaa. Mutta kuten Moilanenkin kirjoituksensa lopuksi toteaa, parannettavaakin löytyy.
Myyrmäen nykyisen tilanteen ja heikentyneen maineen ymmärtäminen edellyttää lähiöiden yleisen tilanteen ymmärtämisen lisäksi katsausta historiaan. Kokosin linkistä löytyvän tietopaketin Myyrmäen menneestä kehityksestä sekä suoritetuista kehittämistoimenpiteistä. Tässä blogissa pyrin esittämään omat näkemykseni siitä, miten tietopaketissa esitettyjä tietoja pitäisi tulkita sekä mitä Myyrmäessä pitäisi tehdä. Tarkastelen kysymystä tietoisesti positiivisen kautta pohtimalla mitä tai keitä Myyrmäkeen tulisi saada lisää, enkä osoittelemalla keiden määrää tulisi vähentää. Esimerkiksi maahanmuuttajilla ja pienituloisilla tulee olla mahdollisuus turvalliseen asumiseen yhteisön hyväksyttyinä jäseninä ilman että he kokevat olevansa hyljeksittyjä. Moni yhteiskunnan palvelu ei myöskään toimisi ilman heitä.
Vantaalla on hyvä myönteisen erityiskohtelun ohjelma Sosiaalisesti kestävä Vantaa, jonka yhdeksi kohdealueeksi Myyrmäki on valittu. Ohjelman painopiste on yksilötason huono-osaisuuden torjumisessa. Tässä kirjoituksessa pyrin tarkastelemaan tekijöitä, joilla alueellista huono-osaisuutta saataisiin torjuttua.
Väestörakenteen kehitystä tarkastelemalla huomataan ainakin neljä selkeää trendiä, jotka ovat joiltakin osin päällekkäisiä:
1. Pienituloisten talouksien määrä on kasvanut
2. Hyvätuloisten talouksien määrä on laskenut
3. Senioriväestön määrä on kasvanut
4. Vieraskielisen väestön määrä on kasvanut
Näiden lisäksi on havaittavissa eräitä muitakin muutosrendejä
1. Työpaikkojen, erityisesti yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on laskenut
2. Pienten asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden määrä on kasvanut
3. Myyrmäen koettu maine on heikentynyt
Vastaava kehitys on nähtävissä liki kaikissa Helsingin seudun lähiöissä. Vahva jakolinja kulkee lähiöiden sekä muun tyyppisten kaupunginosien (pientaloalueet, kantakaupunki) välillä. Haluamatta mollata omaa kotikaupunkia erityisen huolestunut voi olla siitä, jäävätkö vantaalaiset lähiöt pitämään peräpäätä Helsingin seudun kaupunginosien välisessä “kilpailussa”.
Verotettavien tulojen kasvun hidastumista on usein selitetty kahdella ilmiöllä, jotka liittyvät senioriväestön ja maahanmuutajataustaisen väestön osuuden kasvuun. Nämä selittävät ilmiötä osittain, mutta eivät kokonaisuudessaan. Senioriväestön määrän kasvu koskee samalla tavalla kaikkia 1970-luvun lähiöitä, eivätkä maahanmuuttajatkaan ole automaattisesti pienituloisia. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten pienituloisten tulotason kohoamisen on havaittu olevan nopeampaan kuin pienituloisen kantaväestön (Kauppinen & Mukkila, 2022). Osittain pienituloisten suurta osuutta saattaa selittää se, että Myyrmäestä on tullut 18-44 -vuotiaiden keskuudessa läpikulkukaupunginosa, sillä vuonna 2022 peräti joka kolmas (34 %) mainittuun ikäryhmään kuulunut asukas muutti Myyrmäestä pois. Ilmiötä selittää asuntokannan ja asuntotuotannon huoneistojakauma. Kun Myyrmäkeen 2012–2021 valmistuneista asunnoista puolet on ollut yksiöitä ja yli 80 % korkeintaan kaksioita, tarjolla oleva asuntokanta ei täytä lapsiperheiden tarpeita.
Hyvätuloisten eli suurituloisimpaan kvintiiliin kuuluvien osuuden laskua selittää paitsi pientaloasumisen suosio varakkaampien asukkaiden keskuudessa, niin myös asiantuntijatyöpaikkojen katoaminen Myyrmäestä. Vielä pari vuosikymmentä sitten Myyrmäessä oli Projekti-Insinöörien (nyk. Sweco Finland), Imatran Voima Oy:n ja NCC:n isot toimitalot, joissa työskenteli pitkälti pari tuhatta akateemisen koulutuksen saanutta asiantuntijaa. Perheen perustaminen Myyrmäkeen oli heille silloin luontevaa. Toki pienten asuntojen osuuden suhteellinen kasvu on tuonut alueelle pienituloisempaa väestöä ilman että tämä on vielä vähentänyt hyvätuloisempien absoluuttista määrää.
Myyrmäen kehittämisen suhteen tulisi asettaa tavoitteeksi
• Kaupunginosan positiivisen maineen ja houkuttelevuuden vahvistaminen
• Nuorten koulutettujen aikuisten ja perheiden määrän lisääminen
• Työpaikkojen määrän lisääminen
Edellä mainitut tavoitteet ovat osin limittäisiä ja päällekkäisiä, riippuvaisia samoista toimenpiteistä. Kaupunginosan maineen vahvistamiseen ei ole mitään taikatemppua, vaan se vahvistuu useiden tietoisten ja tiedostamattomien toimenpiteiden seurauksena. Mainetta vahvistaa kaupunginosan lumovoima, joka on edellytys niin vetovoimalle, kuin pitovoimalle. Mainetta joudutaan rakentamaan sekä alueella asuvien suuntaan (pitovoima) sekä alueelle mahdollisesti muuttavien suuntaan (vetovoima).
Monipuolinen asuntokanta edellyttää perheasuntojen määrän lisäämistä, sillä Myyrmäen täydennys- ja uudisrakentaminen 2015–2021 on suosinut pieniä asuntoja ja erityisesti yksiöitä. Isommat asunnot edistävät kaupunginosaan juurtumista, kun perheen kasvun myötä uusi asunto on mahdollista löytää omasta kaupunginosasta. Oikotie.fi -palvelussa vähintään neljän huoneen asuntoja on Myyrmäessä parhallaan myynnissä 72 kpl, näistä puolet uudiskohteissa. Näistä vanhojen asuntojen keskimääräinen neliöhinta on 2 632 €/m2 ja uudistuotannon 5 200 €/m2. Halvimmillaan yli sadan neliön LVIS-remonttia odottavan asunnon voi saada noin tuhannen euron neliöhinnalla. Pelkkä perheasuntojen tarjonta ei kuitenkaan riitä, vaan asuntojen tulee myös käydä kaupaksi. Tämä edellyttää panostamista muihin vetovoimatekijöihin.
Laadukkaiden koulujen merkitys on keskeinen erityisesti lapsiperheiden keskuudessa. Venla Bernelius, Heidi Huila ja Isabel Ramos Lobato toteavat artikkelissaan “Notorious Schools’ in ‘Notorious Places’? Exploring the Connectedness of Urban and Educational Segregation” (2021) kuinka huono-osaisten alueiden koulujen maine piirtyy helposti alueen maineen pohjalta. Ymmärrettävästi vanhemmat pyrkivät löytämään lapsilleen mahdollisimman hyvän koulun. Koska Suomessa ala- ja yläasteella koulu kuitenkin määräytyy painotettua opetusta lukuunottamatta asuinalueen perusteella, koulujen maineesta muodostuu tärkeä asuinalueen valintaa ohjaava tekijä. Sen lisäksi, että pidetään kiinni koulujen laadusta, kaupunginosan maineen kannalta merkitykselliseksi muodostuu se, kuinka hyvin koulu onnistuu kertomaan onnistumisistaan. Tämä korostaa koulujen ja ympäröivän yhteisön välistä kanssakäymistä. Oma asiantuntemukseni ei ole riittävä arvioimaan Myyrmäen ala- ja yläkouluja, mutta Vaskivuoren lukio musiikki-, tanssi- ja medialinjoineen on Myyrmäen kannalta selkeä vetovoimatekijä.
Iso merkitys on myös Metropolia ammattikorkeakoululla, jonka toiseksi suurin kampus sijaitsee Myyrmäessä. Opiskelija-asuntojen määrän kasvun myötä yhä useampi opiskelija voi löytää asunnon oppilatoksen läheltä. Se, millaisen opiskelu- ja vapaa-ajan ympäristön Myyrmäki tarjoaa, ratkaisee sen tuleeko Myyrmäestä pysyvämpikin asuinpaikka.
Erinomaiset liikunta ja ulkoilumahdollisuudet ovat Myyrmäen yksi olemassa oleva vetovoimatekijä. Kaupunginosasta löytyy muun muassa uimahalli (ja toinen läheltä Martinlaaksosta), kaksi jäähallia, jalkapallohalli, Suomen hienoin Skeittiparkki, Energia-areena ja urheilutalo. Petikon, Mätäojanlaakson sekä Helsingin keskuspuiston ulkoilumahdollisuudet ovat kävelyetäisyydellä. Liikuntapaikkojen hyödyntämistä tukee alueen monipuolinen ja aktiivinen seuratoiminta.
Alueen monipuolinen kulttuuritarjonta on myös lähiövyöhykkeelle poikkeuksellista, sillä harvassa ovat ne lähiöt joista löytyy oma taidemuseo tai elokuvateatteri, joiden tarjontaa täydentää vielä Martinuksen kulttuuritalon konserttitarjonta Martinlaaksossa. Myyräncolon ainutlaatuinen kulttuuriyrittäjyystalo tarjoaa työskentelytilat noin 80 kulttuurialan yrittäjälle ja ammatinharjoittajalle, minkä lisäksi talossa toimivien jazz-klubi Lobby Myyrmäen, rock-klubi Skenesalin, nykytanssiteatteri Mamia Companyn sekä tulevan gallerian tarjonta Roll Fm -radioasemalla lisättynä täydentää julkisia kulttuuripalveluita. Kulttuurialan yrittäjät ja ammatinharjoittajat ovat usein mielipidevaikuttajia sekä edelläkävijöitä, joiden sijoittuminen Myyrmäkeen lisää kiinnostusta aluetta kohtaan. Myyräncolon kohtalo on kuitenkin vaakalaudalla, kun nykyisen kiinteistön tulevaisuus on epävarma.
Katutaiteesta tunnistettava Myyrmäki oli ensimmäisiä kaupunginosia, joita brändättiin katutaidekaupunginosaksi. Myyrmäelle tyypillisten alikulkutunneleiden lisäksi esimerkiksi Myyrmäen asema maalattiin sisä- ja ulkotilojen osalta 2015–2016. Maalaamassa oli sekä kotimaisia että kansainvälisiä taiteilijoita. Myrtsissä sijaitseva Vantaan Taidemuseo Artsi päätti samoihin aikoihin erikoistua katutaiteeseen ja graffitiin. Kaupunki on sittemmin hyödyntänyt katutaidetta myös muissa kaupunginosissa, eikä Myrtsiin ole muutamaan vuoteen tullut uusia näyttäviä teoksia. Katutaiteen hyödyntämistä Myyrmäen maineen rakentamisessa olisi perusteltua syventää yhdessä yhteistyössä Artsin, SAV taidekollektiivin ja alueen kiinteistöjen kanssa, vaikka katutaide ei enää ole aivan samanlainen erottautumistekijä kuin kymmenen vuotta sitten. Kuratoitujen laadukkaiden teosten ja Artsin työn lisäksi Myyräncolon galleria voisi toimia graffitia ja katutaidetta esittelevänä paikkana.
Tapahtumallisuus (eventification) on yksi alueiden maineenrakentamisessa käytetty keino. Siinä missä isot tapahtumat tekevät aluetta tunnetuksi, hieman pienemmät ja säännöllisesti toistuvat tapahtumat tukevat kiinnittymistä alueeseen. Vapaaehtoisvoimin yli 30 vuoden ajan järjestetty Louhela Jam on Vantaan pitkäikäisin musiikkitapahtuma, joka vetää kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina jopa yli 10 000 päisen yleisön Jokiuomanpuistoon. Vuodesta 1974 järjestetyn Myyrmäkipäivän perinteitä on kymmenen vuoden ajan jatkanut Why so Myrtsi. Näiden lisäksi alueelta löytyy kymmeniä pienempiä tapahtumia.
Tapahtumallisuutta edistää myös Myyr York Park, joka on järjestetty vuosina 2022 ja 2023 kaupungin tilaamana Myyräncolon pysäköintipaikalla. Myyr York Parkissa ja sen yhteydessä järjestetyllä Vantaan kesälavalla järjestettiin 2022 noin 60 keikkaa ja vuonna 2023 hieman pienemmällä budjetilla noin 40 keikkaa. Lisäksi siihen liittyi 2022 erityinen Park Avenue, jossa keikkoja vietiin tapahtuma-alueen ulkopuolelle Paalutorille, Myyrmäen aseman edustalle sekä Liesikujalle. Myyr York Park ei rakentunut pelkän musiikin varaan, vaan kyseessä oli visuaalinen ja toiminnallinen kokonaisuus, missa urbaani puisto itsessään oli taideteos. Tapahtuma keräsi vuonna 2022 yhteensä n. 22 000 osanottajaa.
Tapahtumallisuudessa tuli turvata olemassa olevien isompien tapahtumien tulevaisuus mutta edistää samalla uusien pienempien tapahtumien syntymistä Myyrmäen julkiseen ulkotilaan.
Julkisen kaupunkitilan kuntoon tulisi kiinnittää jatkossa aivan erityistä huomiota. Asukaspalautteessa nousee jatkuvasti esille alueen epäsiisteys ja ränsistynyt julkikuva, jossa katukivet ovat vinksallaan, lamppupylväät vinossa ja roskakorit potkittuina. Myyrmäki voi olla rouhea, mutta se ei tarkoita sitä, että julkinen kaupunkitila jätetään hoitamatta. Ja kun Myrtsiin rakennetaan myös jatkossa uutta, väliaikaiset kulkureitit tulee suunnitella yhdessä asukkaiden kanssa. Myyrmäenraitin eteläpään pitäminen suljettuna useamman vuoden ajan oli katastrofi.
Julkiseen kaupunkitilaan liittyy myös se, että muutamista alueen alkuperäisistä suunnitteluperiaatteista pidetään kiinni. Myyrmäki suunniteltiin alun perin niin, että mistä tahansa korttelista pystyy kulkemaan jalan tai pyörällä mihin tansansa toiseen kortteliin ylittämättä katutasolla autotietä. Tämä mahdollistettiin kymmenillä alikulkutunneleilla sekä muutamilla silloilla. Tämä on edelleen mahdollista, mutta viimeaikoina on ryhdytty puhumaan ali- ja ylikulkusiltojen purkamisesta.
Yksityisten työpaikkojen määrä Myyrmäessä on puoliintunut tällä vuosituhannella ja työpaikkojen kokonaismäärästäkin on pudonnut kolmannes pois. Vaikka työpaikkojen määrä ei ole asukkaiden työllistymisen edellytys työssäkäyntialueen ollessa yhtä kaupunginosaa suurempi, työpaikoilla on iso merkitys kaupunginosan elävyyden ja päiväaikaisen katukuvan kannalta. Myyrmäestä löytyy iltaisin ála carte ravintoloita vain, jos samoilla ravintoloilla on päiväaikaan lounasasiakkaita. Myyrmäen ja Tikkurilan välinen ero näkyy ehkä parhaiten päiväaikaisessa katukuvassa. Tikkurilan kaduilla, kahviloissa, lounasravintoloissa liikkuu myös työelämässä mukana olevia kun Myyrmäessä katukuvaa leimaavat eri syistä työelämän ulkopuolella olevat.
Työpaikkojen määrään on pyritty tarttumaan Innovaatiokaavan ja siihen liittyvän Myyr York Business Avenuen avulla. Business Avenuen ajatuksena on ollut tuoda kevyttä ja osin tilapäistä liike- ja yritystilaa Rajatorpantien varrelle yhdistämään Metropolia ammattikorkeakoulu Myyrmäen keskustaan. Ajatusta kevyestä pop up -tyyppisestä liike- ja yritystilasta kannattaisi kuitenkin ensin pilotoida siellä missä ihmiset liikkuvat eli Myyrmäenraitilla, Liesikujalla, sekä aseman ympäristössä. Samassa yhteydessä Paalutori tulisi palauttaa kukoistukseensa jolloin torikauppiaat pitivät sitä Helsingin seudun kolmanneksi vilkkaimpana kauppapaikkana Kauppatorin ja Hakaniementorin jälkeen. Pop up -tilojen ja Paalutorin lisäksi kivijalkojen liiketilat pitäisi saada elämän alkuperäisten asemakaavojen edellyttämällä tavalla. Nyt tiloista on tullut päiväkoteja, varastoja tai toimistoja. Liiketilojen hyödyntäminen edellyttäisi kuratointia, sitä, että joku katsoisi kokonaisuutta, minkä tyyppisiä liikkeitä mihinkin tarvitaan ja miten niitä olisi mahdollista houkutella.
Jotta kaikki tämä tulee tehtyä, Myyrmäki tarvitsee oman paikallisen elinvoimajohtajan, paikallispormestarin tai kyläpäällikön. Henkilön, joka edistää näitä hankkeita kaupungin, kiinteistöjen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rajapinnassa yhdessä asemakaavojen toimeenpanoon keskittyvän Myyrmäen projektijohtajan sekä Sosiaalisesti kestävä Vantaa -ohjelmaan sisältyvän yhteisökehittäjän kanssa.
Vaikka Myyrmäki ei ole mikään erityistapaus, kaupunginosan kehitykseen kannattaa panostaa. Monet asiat Myrtsissä ovat jo nyt kohdallaan, joten kaupunginosan kääntäminen nousuun ei olisi toivoton urakka. Toimenpiteet ovat myös taloudellisesti perusteltuja, sillä vetovoiman vahvistuessa myös verotulot kasvavat.
Yhteenveto tarvittavista toimenpiteistä
- Lisätään perheasuntojen määrää koulutettujen nuorten perheiden tarpeisiin
- Kerrotaan paikallisten koulujen onnistumisista
- Tehdään Myyrmäestä Metropolian opiskelijoille houkutteleva paikka asettua asumaan
- Turvataan Myyräncolon kulttuuriyrittäjyystalon tulevaisuus
- Vahvistetaan yhdessä Taidemuseo Artsin kanssa Myyrmäen roolia laadukkaan katutaiteen ja muraalitaiteen päämajana
- Vaalitaan alueen tapahtumallisuutta ja kehitetään Myyr York Parkista 50 000–100 000 ihmistä kesän aikana tavoittava urbaani kaupunkiympäristö
- Pilotoidaan Pop up yrittäjyyttä Myyrmäenraitin, Liesikuja ja aseman ympäristössä
- Panostetaan julkisen kaupunkitilan kuntoon
- Pidetään kiinni Myyrmäen perinteisistä vahvuuksista mm. siitä että mistä korttelista tahansa pääsee minne tahansa ali- ja ylikulkusiltoja käyttämällä
- Luodaan edellytykset yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvulle
- Kuratoidaan kivijalkaliiketiloihin monipuolista tarjontaa
- Palautetaan Paalutori kukoistukseen
- Rekrytään Myyrmäelle oma paikallinen elinvoimajohtaja
