Kukaan ei halua asua huono-osaiseksi leimaantuvalla alueella, mutta siitä huolimatta segregaatiokehityksestä on puhuttava

Petteri Niskanen
4 min readJun 4, 2020

--

Esittäessäni huoleni huono-osaisuuden vahvistumisesta Myyrmäessä, on kaupungin edustajien toimesta ajoittain opastettu kuinka tämän kaltainen keskustelu on vain Myyrmäen mollaamista. Olen miettinyt onko palautteen takana ajatus ongelman katoamisesta, mikäli siitä ei puhuta. Vai usko kaupungin kykyyn ratkaista ongelma ilman kansalaiskeskustelua. Uskon ani harvan haluavan asua huono-osaiseksi leimaantuvalla alueella. Ja että ongelmien nostaminen esille voi leimata alueen. Toisaalta ongelmien kasvaminen näkyviksi leimaa alueen lopulta joka tapauksessa. Siinä vaiheessa korjaavat toimenpiteet ovat jo kertaluokkaa kalliimpia. Alueiden eriytymiskehityksestä on siis syytä puhua ajoissa. Myyrmäessä tilanne on vielä korjattavissa.

Vantaalla käynnistettiin pari vuotta sitten myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma, jonka tavoitteena on hidastaa alueiden erilaistuvia olosuhteita niin palveluiden kuin asuinympäristönkin osalta. Ohjelman mukaan hyvinvointierojen kaventumiseen pyritään kohdentamalla resursseja ja tukitoimia sinne, missä tuen tarve on tavallista suurempi. Näin toimien pyritään edistämään asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin. Toimintaohjelmaa toteutetaan alueellisesti parantamalla valittujen kohdealueiden viihtyisyyttä yhteistyössä asukkaiden kanssa sekä kohdentamalla palveluja ja tukitoimia näille alueille.

Ohjelmaan valikoitui viisi kohdealuetta, joista yksi eli Martinlaakso sijaitsee Länsi-Vantaalla. Alueet valikoitui viiden alueiden asukkaiden sosioekonomista asemaa ja hyvinvointia kuvaavan indikaattorin perusteella. Nämä olivat:

• Koulutus (vain perusasteen suorittaneet %, koulutuksellisen tasa-arvo)
• Työllisyys (työttömyysaste %, koulutuksellisen tasa-arvo)
• Kieli (vieraskielisten osuus %, koulutuksellisen tasa-arvo)
• Tulotaso (pienituloisten osuus %, vrt. toimeentuloasiakkaat)
• Terveys (sairastavuusindeksi eli kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja erityiskorvattavia
lääkkeitä saavien osuus)

Tässä vaiheessa on syytä todeta, että tilanne Länsi-Vantaan isoissa lähiöissä ei ole lähelläkään muutamien Itä-Vantaan vastaavien lähiöiden tilanne. Toisaalta huono-osaisuuden vahvistumisen vauhdissa Myyrmäki kuuluu kärkikastiin. Seuraavan taulukkoon on koottu indikaattorien arvot Martinlaakson, Myyrmäen, Kaivokselan sekä koko kaupungin osalta. Siihen miksi Kaivoksela on mukana, palaan myöhemmin.

Lähteet: www.aluesarjat.fi sekä Vantaan tilastokatsaus 1:2019

Luvuista huomataan, että pelkän perusasteen suorittaneita on Martinlaaksossa prosenttiyksikön verran enemmän ja vieraskielisiä puoli prosenttiyksikköä enemmän, kuin Myyrmäessä. Työttömyysaste on molemmissa kaupunginosissa käytännössä sama. Pienituloisia löytyy vastaavasti Myyrmäestä 1,5%-yksikköä Martinlaaksoa enemmän. Myönteisen erityiskohtelun alueita määriteltäessä merkittävin ero näiden kahden kaupunginosan välillä on löydetty sairastavuusindeksistä. Sairastavuusindeksi kuvaa kuolleisuutta, lääkekorvauksia sekä työkyvyttömyyttä. Näiltä osin Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosia on jostakin syystä tarkasteltu yhdessä, jolloin lopputulokseksi on saatu luku, joka on Martinlaaksoa ja koko kaupungin keskiarvoa parempi (mitä suurempi arvo, sitä heikompi tilanne).

Tässä välissä on hyvä paikka palata taulukkoon myös Kaivokselan osalta. Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneita on Kaivokselassa 5–6 %-yksikköä Martinlaaksoa ja Myyrmäkeä vähemmän, työttömyysaste on pari %-yksikköä parempi, vieraskielisten osuus on 6–7 %-yksikköä pienempi ja pienituloisten osuus sekin toista prosenttiyksikköä pienempi. Onko tätä taustaa vasten uskottavaa esittää, että sairastavuusindeksi on Kaivokselassa ja Myyrmäessä samalla tasolla? Vai onko myönteisen erityiskohtelun ohjelman kriteereissä käytetty luku vain keskiarvo kahden hyvin erilaisen kaupunginosan luvuista? Keskiarvo, joka ei kerro mitään kummastakaan kaupunginosasta. Tämän luvun perusteella Myyrmäki on kuitenkin jätetty myönteisen erityiskohtelun ohjelman ulkopuolelle.

Miksi jaksan melskata tästä? Kahdestakin syystä. Se, että alue on määritelty myönteisen erityiskohtelun alueeksi, ohjaa kaupungin toimintaa laajemmin kuin ohjelmalle varatun 2 miljoonan euron budjetin osalta. Vaikka Vantaan ratikka on ensisijassa Aviapoliksen ja Tikkurilan hanke (esimerkiksi valtaosaa ratikan mukanaan tuomista työpaikoista sijoittuisi näille alueille), Hakunila on mukana ratikkahankkeessa, jotta alueelle saadaan myönteistä kehitystä. Kesän puistoruokailu toteutetaan Vantaalla viidessä paikassa, joista yksi on Länsi-Vantaalla, Martinlaaksossa (ok, Vihertien asukaspuisto on Martinlaakson ja Myyrmäen rajalla). Myönteisen erityiskohtelun ohjelma ohjaa myös kaupunkiympäristön kunnostusta, ja mikäli Myyrmäki olisi mukana ohjelmassa, Paalutorillakaan ei ehkä olisi korjattu vääntyneitä lamppupylväitä artikkelin ylälaidan kuvan tapaan kaivonrenkailla. Huolitehtu ympäristö lisäisi alueen vetovoimaa.

Toiseksi Myyrmäki ja Martinlaakso ovat kasvaneet yhteen, kaupunginosan rajan voi ylittää astumalla pihalta toiselle. Niin kaupallisia palveluita, kuin vapaa-ajan palveluita käytetään ristiin. Sama koskee peruskoulun jälkeistä opetusta, lukioita, Variaa, Mercuriaa ja Metropoliaa. Monet julkiset palvelutkin haetaan naapurikaupunginosasta. Sosiaaliset suhteet, keveriporukat ja harrastukset ylittävät huomaamattomasti kaupunginosarajan. Kaupunginosien kehitystä tulisikin tarkastella enemmän yhdessä. Nyt kaupunki on esimerkiksi toteuttamassa osallistuvan budjetoinnin kokeilun yksinomaan Martinlaaksoon.

Vaikka Myyrmäen tilanne heikkenee monella mittarilla ennätyksellistä vauhtia, tilanne ei vielä ole niin heikko, etteikö kehityksen suuntaa olisi mahdollista kääntää. Kaupunginosan pitäminen vetovoimaisena edellyttää eri toimintoja sekoittavaa yhdyskuntarakennetta. Ei sitä, että kaikki työpaikkakorttelit puretaan uusien asuntojen alta. Vetovoimainen kaupunginosa edellyttää myös sitä, että sekä erilaiselle harrastustoiminnalle, niin myös pienyrittäjille on löydettävissä edullisia toimitiloja. Huono-osaisuuskehitys kääntyy, mikäli asuntosijoittajien kautta vuokramarkkinoille rakennettavien yksiöiden ja kaksioiden sijaan Myyrmäkeen halutaan muuttaa asumaan myös omaan käyttöön ostettaviin asuntoihin. Tällöin korostuu paikallisten tapahtumien, kahviloiden, ravintoloiden, paikallisten pienyritysten sekä houkuttelevan kaupunkiympäristön merkitys.
Lähteet:
Koulutustasoa, työttömyysastetta, vieraskielisten määrää ja tulotasoa koskevat tiedot:
www.aluesarjat.fi
Sairastavuusindeksiä koskevat tiedot:
Sairastavuusindeksi Vantaalla 2017 Tilastokatsaus 1:2019

Teksti kirjoitettu alunperin MYYRMÄKI-liikkeen facebook sivulle 18.5.2020

--

--

Petteri Niskanen

Myyrmäki-liikkeen aktiivi, joka on kiinnostunut lähiövyöhykkeen vetovoiman kahittämisestä.